Poliisi odottaa innolla autojen satelliittipaikannusta, koska se laskee saavansa sillä urkitut tiedot omaan käyttöönsä.
Meille on tarinoitu, että ajoneuvojen 24/7 satelliittiseurantaa käytettäisiin vain tieveron keräämiseen, ettei tietoja luovutettaisi muille viranomaisille, ettei yksityisyys vaarantuisi. Huimimmat ovat jopa väittäneet, ettei autojen sijaintitietoja edes talletettaisi. Jälkimmäinen on tietenkin emävalhe, sillä erilaisille teille erilaiseksi määrättyä maksua ei voi kerätä, ellei tietoja voi tarkistaa, eikä niitä voi tarkistaa, ellei tietoja ole tallennettu. Valheita ovat olleet kaikki muutkin selitykset.
Oikeastaan täytyy kiittää Poliisihallitusta, että se jo tässä vaiheessa tunnusti kärkkyvänsä ajoneuvojen liikkeistä kerättyjä tietoja. Kiittämisen haluja tosin suuresti vähentää, että MTV3:n 45-minuuttia -ohjelmassa esitetty tunnustus oli kuorrutettu petoksella:
"Täytyisi olla joku törkeä rikos tai erittäin tärkeä intressi saada henkilö kiinni. Tietojen avulla voitaisiin estää rikollista toimintaa, esimerkiksi kaappaustilanteessa. Tavallisessa liikennevalvonnassa meillä ei ole mitään kiinnostusta käyttää tietoja, kertoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta." 1)
Ihalaisen selittelyt eivät tietenkään ole totta. Poliisin jokainen uusi urkintaoikeus on viety läpi väittäen sitä käytettävän vain kaikkein törkeimpien rikosten tutkintaan. Näin hankittiin poliisille esimerkiksi oikeus puhelinten salakuunteluun ja puhelinten yhteydenottojen urkintaan. Pakkokeinolaista voi vilkaista, mihin kaikkeen salakuuntelua nykyään saa käyttää. Lista on lohduttoman pitkä.
Kaikille poliisin tavoite ei ollut yllätys. Vuonna 2009, kun alun perin järkevä pääkaupunkiseudun ruuhkamaksu-hanke oli muuttunut valtakunnalliseksi, satelliittipaikannuksen vaativaksi tiemaksuksi, kirjoitin Suomen Luonnossa:
"Tällaiset järjestelmät päätyvät Suomessa poikkeuksetta myös poliisin käyttöön. Muistakaapa sormenjälkipassia. Ne eivät tarvitse toimiakseen minkäänlaista rekisteriä, mutta Suomessa poliisi vaati ja sai sitä varten rekisterin, ja itselleen sen käyttöoikeudet."
"Suomessa poliisi saa mitkä tahansa valtuudet, kun se heittää suupielestään maagiset sanat "edistää rikostutkintaa". Passien avulla poliisi haalii vähitellen koko Suomen kansan sormenjälkirekisteriinsä."
"Pentti Linkola on säikytellyt luonnonsuojelijoita perusoikeuksia pilkkaavilla saarnoillaan, joista monella on ollut kiire sanoutua irti. Samat irtisanoutujat haluaisivat toteuttaa käytännössä sen, mistä Linkola vain puhuu." (Suomen Luonto 10/2009).
Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) miellytti minua monessa suhteessa, hänessä on jätkämäistä mutkattomuutta josta on vaikea olla pitämättä. Tiemaksuja hän kuitenkin ajoi väärin perustein ja kansalaisten perusoikeuksista piittaamatta. Sen ymmärrän, että kainuulaista Kyllöstä kiinnosti sellainen autojen verottamisen muoto, joka suosii harvaanasuttuja alueita. Oikeudenmukaisen verotusmallin etsiminen ei kuitenkaan kelpaa perusteeksi alistaa koko kansa viranomaisten tauottoman urkinnan alaiseksi.
Satelliittiurkinta ei sentään ole vasemmistoliiton keksintö. Hallitusohjelmaan satelliittiurkinnan ajoi Vihreä liitto. Kataisen sixpackin aloittaessa puheenjohtaja Ville Niinistö piti ajoneuvojen satelliittiurkinnan ottamista selvittelyyn vihreiden eräänä kaikkein tärkeimmistä saavutuksista.
Jostain syystä Vihreästä liitosta näyttävät yleensäkin löytyvän urkinnan innokkaimmat kannattajat. Otteita Helsingin vihreiden taannoisen puheenjohtajan ja puolueen kunnallispoliitikko Hannu Oksalan hurmoksellisesta julistuksesta syksyltä 2011:
"Vihreän liiton tietoyhteiskuntatyöryhmä julkaisi viime marraskuussa mielestäni erittäin uskottavan selvityksen erilaisista teknisistä keinoista, joilla ruuhkamaksujärjestelmä voidaan toteuttaa ja mitkä niiden vaikutukset olisivat yksityisyydensuojan näkökulmasta. Tehdyn työn perusteella jopa vihreiden über-nörtti Jyrki Kasvi totesi että ruuhkamaksut voidaan toteuttaa vaarantamatta yksityisyydensuojaa. Hyvä. Yksityisyydensuojaa ei voi käytää argumenttina ruuhkamaksuja vastaan. Case closed."
"Sitten pieni tunnustus. Minun oli vaikeaa ymmärtää tätä pelkoa yksityisyydensuojan menettämisestä alunperinkään. En vain oikein tajua mistä siinä on kyse." (---)
"Tärkein syy “satelliittiseurantapelon” irrationaalisuuteen on kuitenkin mielestäni se, että meistä jokainen kantaa jo nyt mukanaan henkilökohtaista paikannuslaitetta, kännykkää, jonka sijainnin selvittäminen on tietyissä tapauksissa hätäkeskuksille ja poliisille luvallista jo nyt. Millä ihmeen tavalla auton paikantaminen muuttaisi tilannetta? Aivan. Ei mitenkään." 2)
Tämä intoilu on selvää sukua sille, että edellisen hallituksen vihreä oikeusministeri Tuija Brax ajoi läpi, yhdessä sisäministeri Anne Holmlundin (kok) kanssa poliisi-, pakkokeino- ja esitutkintalain muutokset, jotka suuresti lisäsivät poliisin urkintaoikeuksia, heikensivät kansalaisten oikeusturvaa ja loukkaavat heidän perusoikeuksiaan. Se oli suurin kertarysäyksellä läpi ajettu poliisivallan laajennus sitten salakuuntelun sallimisen. Perusoikeudet eivät siinä painaneet mitään, vaikka vihreät mielellään väittävät olevansa niistä kiinnostuneita. Eivät ole.
Jos joku joskus tekee elokuvan Vihreä liitto rp:stä, sen nimeksi ei kannata laittaa "Koijärven perilliset", vaan Stanley Kubrickia mukaillen: "Vihreä Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan urkintaa".
On korostettava, että ajoneuvojen satelliittiurkinta on koko Jyrki Kataisen hallituksen tavoite. Sitä alleviivasi myös kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) ottaessaan hoitoonsa Kyllösen jättämät liikenneministerin tehtävät. Poliisin vallan paisuttaminen on perinteisesti ollut lähellä myös kokoomuksen sydäntä.
Kansalaisten ajoneuvojen liikkeiden ja sijainnin 24/7 urkinta olisi poliisille valtava tietorekisteri. Jatkossa tiemaksuväittelyssä kannattaa muistaa poliisin tapa käyttää rekistereitään törkeästi väärin. Poliisin salaisessa epäiltyjen rekisterissä, joka tunnetaan paremmin nimellä Putin-rekisteri, on poliisiylijohtaja Mikko Paateron tunnustuksen mukaan 200 000 kansalaista. 3)
Määrä on aivan ruokoton. Tällainen määrä kansalaisia poliisin salaisessa rekisterissä kuuluu Pohjois-Koreaan, ei oikeusvaltioon. Rekisterissä olo ei ole harmitonta. Laki nimenomaisesti kieltää poliisia käyttämästä epäiltyjen rekisteriä lupaharkinnassa, mutta juuri siihen poliisi sitä käyttää. Kansalaisilta, joita ei ole koskaan tuomittu eikä edes syytetty mistään, evätään tai riistetään ase- ja järjestyksenvalvojan lupia väitteillä, jotka ovat peräisin epäiltyjen rekisteristä. Keskusrikospoliisi on käyttänyt epäiltyjen rekisteriä jopa sekaantuakseen kaupungin kaavoitukseen. Poliisin toiminta on rikollista, ja siten valtakunnansyyttäjänviraston erityisessä suojeluksessa.
Epäiltyjen rekisteriin päätyy millä tahansa perusteella, jonka joku poliisi riittäväksi katsoo, myös tarkistamattomien ja tekaistujen väitteiden vuoksi. Jos autojen urkintajärjestelmä otetaan käyttöön, tulevaisuudessa epäiltyjen rekisteriin saattaa päätyä yksin siksi, että auto oli väärässä paikassa.
Kapulaksi poliisivaltion rakentajien rattaisiin saattaa osoittautua EU-tuomioistuimen äskeinen päätös teletietojen säilyttämisestä. 4) Tuomioistuin tuomitsi pätemättömäksi EU:n direktiivin, joka velvoitti telealan operaattorit säilyttämään tiedot puhelinten, mobiililaitteiden, tietokoneiden ym. keskinäisestä liikenteestä. Siis siitä, kuka on soittanut tai lähettänyt sähköpostia kenellekin. Tiedot on pitänyt säilyttää kaikista kansalaisista, ei vain johonkin rikostutkintaan liittyen. Tuomioistuin totesi:
"Kyseiset tiedot voivat yhdessä antaa hyvin tarkkaa tietoa henkilöiden, joiden tietoja säilytetään, yksityiselämästä, kuten heidän elämäntavoistaan, vakituisista tai tilapäisistä oleskelupaikoistaan, päivittäisestä tai muusta liikkumisestaan, tekemisistään, sosiaalisista suhteistaan ja sosiaalisesta ympäristöstään. Unionin tuomioistuin katsoo, että koska direktiivissä velvoitetaan tällaisten tietojen säilyttämiseen ja annetaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille oikeus tutustua niihin, sillä puututaan erityisen vakavasti yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan. Lisäksi tietojen säilyttäminen ja myöhempi käyttäminen tilaajalle tai rekisteröidylle käyttäjälle ilmoittamatta voi aiheuttaa kyseessä oleville henkilöille tunteen siitä, että heidän yksityiselämäänsä valvotaan jatkuvasti."
Tuomio oli katkera pala eri maiden poliisiorganisaatioille, ja niille löyhäkätisesti valtuuksia jakaneille poliitikoille.
Tuomion ydinkohta soveltuu lähes sellaisenaan kansalaisten ajoneuvojen liikkumisen ja sijainnin 24/7 urkintaan ja tietojen tallentamiseen.
Olisiko jo aika aloittaa valmistelut Suomen valtion haastamiseksi EU-tuomioistuimeen kansalaisten yksityisyyden loukkaamisen vuoksi?
LÄHTEITÄ:
1) http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/poliisi--autojen-satelliitti...
2) http://hannuoskala.fi/2011/03/ruuhkamaksut-ja-yksityisyydensuoja/
3) Helsingin Sanomat 10.9.2013. http://www.hs.fi/kotimaa/a1378777042553?jako=4a8eeb7ce91d796e7049c4368a7...
4) Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 8.4.2014 yhdistetyissä asioissa C-293/12 ja 594/12 Digital Rights Ireland ja Seitlinger ym.