Yle on saanut JSN:ltä huomautuksen MOT-ohjelmasta, jossa se yhdisti sivullisen Patriassa epäiltyyn lahjontaan. MOT:n toimittaja Magnus Berglund uhkaili kantelijaa "valtavalla" julkisuudella, ellei hän vedä kanteluaan pois.
MOT julkisti helmikuussa salaisia asiakirjoja Patriaan kohdistuvasta esitutkinnasta, jonka lopputulos ei edelleenkään ole tiedossa. Juttua tutkiva Keskusrikospoliisi on vuodesta 2008 vuotanut esitutkinta-aineistoa Ylen toimittajien kannalta kiitettävästi; esitutkintalain näkökulmasta poliisin toiminnassa voisi olla miettimistä.
Poliisi on tosin löytänyt näppärän kiertotien. Tutkinta koskee Patria panssariajoneuvojen kauppaa Slovenian kanssa, ja ainakin ison osan salaisista asiakirjoista KRP on julkistanut Slovenian kautta.
Helmikuussa julkistetuissa asiakirjoissa, jotka pantiin näkyville MOT:n nettisivuille, on poliisin salakuuntelema puhelinkeskustelu kantelija NN:n ja Patrian toimitusjohtaja Jorma Wiitakorven kesken. Näin MOT sai julkistetuksi tämän henkilön nimen, enkä usko sen olleen vahinko. Hän ei ole väitetyssä rikoksessa epäiltynä, eikä millään tavoin osallinen esitutkinnassa.
Häväisty kansalainen kanteli JSN:lle yksityisyytensä loukkaamisesta, ja se toimitettiin Yleen vastineen antamista varten. Ohjelman tehnyt toimittaja Magnus Berglund lähestyi NN:ää 23.3.2012 sähköpostiviestillä. Hän myönsi loukanneensa kantelijan yksityisyyttä ja pyysi sitä anteeksi, mutta siirtyi sujuvasti uhkailuun:
" Haluan kiinnittää huomiosi siihen, että jos saisin JSN:ltä langettavan tuomion MOT:n on pakko kertoa tästä heti seuraavana maanantaina ohjelman aluksi tai päätteeksi. Silloin joudumme taas näyttämään ja kertomaan mistä on kysymys, ja silloin asia saa valtavasti näkyvyyttä. Silloin yksityisyyden suojasi kärsisi mielestäni enemmän kuin nyt, jolloin vain muutama ihminen on mahdollisesti tutustunut materiaaliin.
(---)
"Esitän että vetäisit valituksen pois JSN:stä, niin ettei asia jota äärimmäisen harva olisi muuten huomannut, saa suhteettoman paljon näkyvyyttä."
Kantelija lähetti myös Berglundin sähköpostiviestin JSN:lle ja pyysi "kannanottoa siihen, onko tällainen kantelijaan kohdistuva uhkailu JSN:n perussopimuksen tarkoituksen ja journalistin ohjeiden mukaista."
Tavoilleen uskollisena Ylen televisiopäällikkö Riitta Pihlajamäki kiisti kaiken. Siis myös sen, että ohjelma olisi loukannut kantelijan yksityisyyttä. Pihlajamäki kiisti sen, minkä Berglund oli jo tunnustanut.
Tiedossani ei ole toista tapausta, jossa tiedotusvälineen edustaja olisi yrittänyt uhkailla JSN:lle kantelun tehnyttä kostolla. JSN on median oma itsesäätelyelin, jonne kantelemisen kynnys on pyritty pitämään suhteellisen alhaalla. JSN:n koko idea romahtaa, jos kantelijoita uhkaillaan, vieläpä näin voimallisilla kostotoimilla.
Magnus Berglund selitti JSN:lle olleensa siinä käsityksessä, että langettava päätös toisi kantelijan nimen jälleen laajasti julkisuuteen.
En usko Berglundin selittelyjä. Kantelu on tehty yksityisyyden loukkaamisesta, ja niissä kantelijan nimi salataan. Aivan ilmeisistä syistä. On ylivoimaisen työlästä edes kuvitella, että Ylen toimittaja voisi olla näin tietämätön.
Erityisen epäuskottavaa selittely on MOT:n toimittajan esittämänä. Mikään muu toimitus Suomessa ei ole käyttänyt niin paljon aikaa, vaivaa ja hyvä-veli-verkostojaan estääkseen ohjelman kritisoimisen, kuin MOT. Joskus ihmettelin, ehtikö ohjelman edellinen tuottaja Matti Virtanen muuta tehdäkään, kuin soittelemaan ja sähköpostailemaan hyvä-veljilleen muissa medioissa, jotta "ettehän enää julkaise X:n artikkeleita meistä".
Julkaistu aineisto ei ollut valmiista esitutkintapöytäkirjasta, se oli keskeneräisen esitutkinnan aineistoa. Siinä vaiheessa kun tutkinta valmistuu, ja poliisi kokoaa esitutkintapöytäkirjan, siitä voidaan - ja pitää - jättää pois sellaista aineistoa, joka ei millään tavalla liity asiaan. Ohjelman lähettämisen ajankohtana ei MOT:lla voinut olla tietoa, onko tämä salakuuntelu mukana esitutkintapöytäkirjassa, vai ei. Tämäkin tukee sitä, ettei nimen julkistaminen ollut vahinko.
Kantelija on voimakkaasti kritisoinut MOT:n Patria-ohjelmia, joissa on ollut paljon enemmän väitteitä kuin näyttöä; näyttö on ollut ohjelmissa suurharvinaisuus. Tässä oli tilaisuus kostaa: hänet kytkettiin poliisin asiakirjalla epäiltyyn lahjusjuttuun, vaikka toimittaja on tiennyt kriitikkonsa sivulliseksi.
Muun muassa Berglundin selityksen naiivius, se että Pihlajamäki kiisti jopa alaisensa tunnustaman, sekä MOT:n pitkä kostoperinne ja -tapa ovat vahvoja perusteita pitää tekoa täysin tahallisena.
Myöskään JSN ei pannut painoa Berglundin selityksille, vaan lausui: "Kesken käsittelyprosessin tehty esitys kantelun perumisesta ja väärä tieto lisäjulkisuudesta langettavan päätöksen yhteydessä ovat asiattomia yrityksiä puuttua kantelijan oikeuteen saada JSN:n ratkaisu siitä, noudattiko MOT hyvää journalistista tapaa."
JSN:n päätös: JSN 4819/YLE/12
http://www.jsn.fi/paatokset/4819-yle-12/