Näin syntyivät Auerin lasten videoinnit

"Auerin veli raivosi oikeussalissa", otsikoi MTV3 uutisensa Ulvilan murhakäräjiltä, joilla on kokonaan salattu veljen videoinnit nuorempien lasten kertomuksista. 1) Ensimmäisen kerran niistä julkaistaan osia, tässä blogissa.

Syyttäjien "uudet todisteet" Ulvilan murhajutussa ovat käytännössä yksinomaan nuorempien lasten kertomukset. Ensimmäiset videoinnit niistä tekivät kolmen nuorimman lapsen sijaisvanhemmat, Anneli Auerin veli, elokuussa 2011.
Vaasan hovioikeus päätti 9.9.2013, että murhaa koskevin osin kahden vanhimman lapsen videoinnit ovat julkisia. Niitä ei voi salata, koska ne ovat osa murhaoikeudenkäynnin aineistoa. katsoi HO. Videot tai niiden litteroinnit eivät kuitenkaan vapautuneet heti, vaan HO jäi odottamaan, hakevatko syyttäjät julkisuudesta valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Aineiston salaaminen on ollut tärkeää syyttäjille.

Useat eri tiedotusvälineet ovat kuitenkin jo julkaisseet keskeiset osat kertomuksista, mistä syyttäjät Jarmo Valkama ja Kalle Kulmala ovat Satakunnan käräjäoikeudessa toistuvasti raivonneet.
Sen sijaan veljen kuvaamista kotivideoista tehdyt litteroinnit ovat toistaiseksi jääneet kokonaan salaan. Niissä on kuitenkin kohtia, jotka ovat keskeisiä arvioitaessa, ovatko sijaisvanhemmat osallistuneet lasten kertomusten synnyttämiseen, kuten puolustus on toistuvasti väittänyt.
Puolustus on vedonnut myös myös merkittävään taloudelliseen etuun, jonka sijaisvanhemmat saavat, jos Auerin vankeus jatkuu. Selostusten mukaan veljen raivoamisen oikeussalissa aiheuttivat nimenmaan tätä koskevat kysymykset.

Fantastisimpia kohtia ensimmäisellä veljen kuvaamalla videolla on, kun lapsen kertomus laajenee isän murhaamisesta joukkomurhan suunnitteluksi. 2) Tarina alkaa tulipalosta, joka ilmeisesti oli jossain lähistöllä sattunut, jonka lapsi arvelee äidin ja isosiskon mahdollisesti sytyttäneen.
Auerin veli (jatkossa V): Käyttäytyskös ne [äiti ja isosisko] jotenkin muuten oudosti.
Lapsi (L): Ne oli sellattii, että ne oli jotenkin tosi ilosia ja.
V: Aivan. No tuleeks sulle jotain muita muistikuvia, kun sä oot kuullu niitteen juttuja ja. Siel Halisissa.
L: Ne on haaveillu muittekin sukulaisten murhaamisesta, et ne sais niitten rahat ja.
V: Miten se esimerkiksi [isosiskon] kohdalla on ilmennyt.
L: No siis, kun mä oon salakuunnellu siinä, niin sitten ne on yhdessä siinä jutellu. Ja sit niinku ne luuli, ettei siin oo ketään kuuntelemassa, niin sitten ne puhus.
V: No sit voitas tulla tänne [sijaisvanhemmille], kun muutitte, niin sä voit kertoo siit [isosiskosta], mitä kaikkee se täällä. Lähinnä tota niitä mitä koskee meidän tappamista tai tämmöstä näin, sä voisit kertoo.
L: No se on, sellattee, et se on varastanut kaikkii kynttilöitä ja tuikkuja ja sytkäreitä ja tulitikkuja, se on tahtonu polttaa tän ja sit se on suihkutellut kaikkialle muurahaismyrkkyä. Ruokiin jääkaappiin ja uuniin ja tonne astianpesukoneeseen ja kahvinkeittimiin ja kaikkialle.
V: Mikä sillä oli tarkoituksena, kun se sitä suihkutteli.
L: No se halus tappaa teidät.
V: Aivan.
L: Ja sitten on varastanu kaikkia vasaroita ja isoi jakoavaimii ja muita työkaluja. Ja sitten se on suihkultellut muurhaismyrkkyy ja sit kaikkee sellaista siivousainetta, mikä on erityisen herkasti syttyvää ja.
V: Mikä se siinä ajatuksena oli.
L: Se oli ajatuksena, et sitten talo palais paremmin.
V: Hö.

Tähän haastatteluun osallistuu myös nainen (N), mitä ilmeisimmin sijaisäiti. Hänen ensimmäinen kysymyksensä on:
N: Mitä isosisko sitten, kun sä jossain vaiheessa kertoisit, et [isosisko] on sit jälkikäteen kertonut tästä murhasta, niin mitä se oli kertonut sulle. Jotain arvotuksia ja sitten.

Tämän jälkeen lapsi taas kertoo, kuinka äiti ja isosisko yhdessä murhasivat isän.

Videon alkupuolella lapsi kertoi, että murhayönä makuuhuoneen lasi kilisi kahteen kertaan. Haastattelu jatkuu:'
V: Niin. Ikäänkuin se olisi ollut ihan täysin toisinto vai.
L: Niin ihan kuin se ois ihan sama. Mut vähän hiljaisemmin, mut sama juttu.
V: No kuuliksä sä sit tota, et joku lähti siel sit poies, ku se ilmeisesti se oli se... kerroks sä tarkemmin miten sä muistat sen tavallas, niinkun se lasi kilisi.
L: Niin se lasi kilisi ja sitten se kilinä loppus ja sitten se ovi aukes ja joku sieltä sisälle sillattee.
V: Aivan. Eli ei hypänny vaan se ovi niinkun avattiin lukko.
L: Se ovi avattiin.
V: Okei.

Näin lapsi oli johdateltu kertomaan, ettei kukaan murtautunut makuuhuoneen ovesta, vaan toinen "sisäpiirin tappajista" avasi oven.
Videointien litteroinneista saa kuvan, että tarinat on etukäteen sovittu. Osa niistä on hyvin lyhyitä, mikä saattaa johtua siitä, että kullekin nauhalle pyrittiin saamaan yksi väittämä. Neljännessä videoinnissa haastateltiin kaikkien nuorinta lasta:

V: Kertoisiks sä vielä niistä kynttilöistä mitä sä oot nähnyt, mitä [isosisko] on sitten tehny niiden kans.
Lapsi: Joo. [Isosisko] niin se on pistänyt niitä palamaan niitä kynttilöitä kaikkiin nurkkiin ja muuallekin. Sit mä oon sammuttanu ne.
V: Onks susta näyttänyt siltä, että siitä ois voinu syttyä tulipalo.
Lapsi: On. Ne oli ihan seinän vierellä.
V: Oliks joskus [isosiskolla] jotain muuta mukana, sitä se laitto niitten kynttilöitten lähettyville.
Lapsi: Oli sillä keppejä ja risuja.
V: Niin. Selvä. Kiitoksia.

Sijaisvanhemmat kertoivat myöhemmin poliisikuulustelussa, etteivät muut lapset kuulleet, kun toisia haastateltiin. Näin kertoi esimerkiksi veli poliisille videoinneistaan 6.9.2011:
"Lapset halusivat itse jutella asiasta kahden kesken joko minun tai [sijaisäidin kanssa]. Pääsääntöisesti [sijaisäidin] Kanssa. Muut lapset eivät kuulleet muiden juttuja."

Kertomus ei täsmää videointien kanssa. Viides videointi alkaa suoraan siitä mihin neljäs päättyi:
V: Kerroks sää [vanhempi lapsi] tota noin näihin mitä [nuorin] äsken kertos, niin sullakin oli jotain lisättävää.
L: Joo, että oon nähny, et se on varastanut sulta t-paitoja tai t-paidan ainakin yhden ja sitten oon tota nähny, kun se on varas... se on ollut. sillä on ollu sukkia, ja se on sanonu, että ne kelpaa sytykkeeks, varsinkin, kun ne kastetaan bensaan tai johonkin öljyyn.
V: Oleks sä nähnyt koskaan, et niitä ois ollut niit kynttilöi palamassa tuolla jossain.
L: Oon nähny, kun sil on ollut, se on jättänyt vaatehuoneeseen sit se on jättänyt tonne yhteen nurkkaan. On se jättänyt muutenkin niitä nurkkiin palamaan.
V: Joo. Kiitoksia.

Viimeisessä käräjäoikeudelle toimitetussa nauhoitteessa esiintyvät yhdessä kaikki nuoremmat lapset. Pääteemaksi nousee saatananpalvonta, jonka rituaaleissa olisi käytetty Jukka Lahdelta talteen otettua verta (murhasta jo vuosi), uhrattu kymmeniä hiiriä ja "kissoja oli varmaan kolme tai kaks kertaa".

Huomattakoon, etteivät sijaisvanhemmat kertoneet poliisille havainneensa mitään kynttilöiden polttamista. Sijaisvanhempien poliisikuulustelussa on muutoinkin kiintoisaa, että he moittivat ja mollaavat Auerin esikoista kaikenlaisten kummallisten tihutöiden tekemisestä. mutta niiden aikajärjestyksestä ei kuulustelusta saa mitään käsitystä. Vaikutelmaksi syntyy, että sijaisvanhempien havainnot ovat syntyneet vasta sen jälkeen, kun esikoinen on muuttanut enon luota hoitokotiin.
Usein asioille paras selitys on yksinkertaisin selitys. Sijaisvanhemmat "eivät ymmärtäneet realiteetteja murrosikäisen lapsen elämässä ja heillä meni itsellään vähän yli", kertoi lasten vastuutyöntekijä poliisille.

Vanhin tyttö sopeutui erittäin hyvin hoitokotiin. Työntekijöiden mukaan "hän on kiltti, mukautuva tyttö, joka herkästi mukautuu toisten kodin lasten toiveisiin ja tinkii omistaan". Viranomaisten arviot ja merkinnät ovat syyskuusta 2009 vuoden 2011 lopulle johdonmukaisesti samanlaisia, tyttöä pidetään muut huomioon ottavana ja epäitsekkäänä.
Samantapaisia olivat viranomaisten kertomukset myös syksyllä 2009, kun Anneli Auer oli vangittu ensimmäinen kerran murhasta epäiltynä, ja kaikki lapset oli sijoitettuna samaan hoitokotiin: "Sisarusten välit vaikuttivat lämpimiltä", kertovat viranomaisten raportit toistuvasti.

Sijaisvanhempien kuvaukset vanhimmasta lapsesta ovat siten syvässä ristiriidassa lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden merkintöjen kanssa, aina syksyltä 2009 - elokuuhun 2011. Elokuussa 2011 käynnistyi seksuaalirikostutkinta, josta tuli myös murhajutun tutkinta väitetyin uusin todistein.

Myöhemmin syksyllä nuorempien lasten oikeuspsykologisten haastattelujen tekijät uskoivat lausunnossaan, etteivät sijaisvanhemmat vaikuttaneet lasten kertomusten syntyyn, koska he itse kiistävät vaikutuksensa.
Vanhinta tyttöä tutkineet varoittivat sijaisvanhempien varsin negatiivisen asenteen saattaneen vaikuttaa muiden lasten kertomaan.

Omatekoisten videoiden sitaateista voinee päätellä jotain.

1) http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2013/09/1809677/auerin-veli-raivo...
2) videoinnin litteroinnit ovat esitutkintapöytäkirjan 6580/16735/06 liitteenä.