"Luotettava media" Brysselin asialla

Ampuma-aseet ovat näppärä testi mitata luotettavaksi ilmoittautuneen media tosiasiallista luotettavuutta. Kun media valehtelee aseista, seuraa armotta kysymys mistä muusta se valehtelee.

 

Aamulehti väitti tänään 28.3 pääkirjoituksessaan: "Kansainvälisen Small arms survey -selvityksen mukaan olemme pitkään olleet käsiaseiden yksityisomistuksessa maailman kärkeä. Selvästi Suomen edelle tilastossa menivät jokin aika sitten ainoastaan Yhdysvallat ja Jemen. Kolmantena listalla olevan Sveitsin kanssa olimme lähes tasoissa"

Aamulehden pääkirjoitus valehtelee. On erityisen noloa, että täysin perättömän Jemen-myytin lämmittää Aamulehti, joka kaatoi sen vajaa neljä vuotta sitten, julkaisemalla yliöartikkelini, jossa kerroin kuinka perätön huhu luotiin. Liitän artikkelini alle.

Itse asiassa alun sitaatti sisältää kaksi valhetta. Vuoden 2007 sveitsiläinen Small arms survey -selvityksessä luvut olivat oikein, sen hetkisen tiedon mukaan. Selvitys ei väittänyt sitä mitä pääkirjoittaja väittää. Pääkirjoittaja ei siis ole edes viitsinyt lukea selvitystä johon vetoaa. (Tällaiselle journalismille on tukku osuvia nimiä, mutta olkoot).

Jemen -myytti luotiin tiedotteella, joka jaettiin medialla samalla kun selvitys julkistettiin. Ilmeisesti tiedottajat laskivat toimittajien lukevan vain tiedotteen, eivät itse selvitystä ja he laskivat aivan oikein. Tiedotteessa Suomeen oli tekaistu tyhjästä melkein miljoona olematonta asetta. Luotettavana itseään pitävä media laidasta laitaan julkaisi tarinan "Suomessa on kolmanneksi aseita heti Yhdysvaltain ja Jemenin jälkeen". Näin syntyi Jemen-myytti. Pidän hyvin todennäköisenä, että huijaus tehtiin joidenkin suomalaisten pyynnöstä. Miksi sveitsiläiset olisivat keksineet tänne miljoona olematonta asetta?

Suomen sisäministeriö lähetti samana päivänä medialle oikaisun, mutta enpä huomannut sitä juuri noteeratun.

Suomessa ei ollut tuolloin, eikä ole tänään erityisen paljon aseita, osoitti Small arms survey -selvitys.. Meillä on ampuma-aseita per capita saman verran kuin esimerkiksi Itävallassa, Kanadassa, Kreikassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa. Kaikissa on siviileillä ampuma-aseita 29-32 kappaletta sataa asukasta kohden. Suomi on peränpitäjä 29 aseellaan (sveitsiläisselvityksessä luku on hiukka korkeampi, mutta se johtui poliisin aserekisterin virheistä, ei sveitsiläisistä).

Noista maista Saksa, Itävalta ja Kreikka ovat henkirikollisuudessa EU:n häntäpää, niiden tappolukemat ovat kaikkein alhaisimmat. Myös Ranskassa ja Norjassa ne ovat alhaiset. Suomessakin henkirikollisuus on vajaassa 20 vuodessa pudonnut kolmanneksen, vaikka asemäärä on sama.

Toisaalta selvityksessä on mukana lukuisia todella valtavan henkirikollisuuden maita, joissa kansalaisilla on varsin vähän on ampuma-aseita. Näitä ovat muun muassa useat Etelä-Amerikan maat ja Venäjä.

Aamulehti vihjailee aseiden selittävän suomalaisen väkivallan. Eivät selitä. Suomen henkirikoksista tehdään luvallisilla ampuma-aseilla vain 7-8 prosenttia. Osuus on siis täysin marginaalinen, vaikka lööppien perusteella voisi muuta kuvitella. Ne noudattavat pekkasaurilaista narratiivia, jonka mukaan vain ampumalla tapetut ovat tapettuja, muut tapetut ovat vain jotain tilastokohinaa.'

Aamulehden pääkirjoitus sisältää lukuisia muutakin virheitä ja puolitotuuksia. Se on surullista luettavaa, sillä vain neljä viikkoa sitten Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen allekirjoitti 21 muun päätoimittajan kanssa kannanoton "Luotettavan median puolesta". "Sitoudumme oikeisiin tietoihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin", kannanotossa luvattiin. Luvattiin myös: "[V]astaamme myös toimitustemme tekemistä virheistä ja niiden korjaamisesta".

On pakko kysyä, milloin lupauksia aletaan lunastaa. Toimituksissa olisi korkea aika uskoa, että tällaisia vedätyksiä luetaan kansan parissa tarkkaan, ja niistä vedetään suorat johtopäätökset kyseisen median luotettavuudesta kautta linjan.

Ilmiselvästi Aamulehti halusi tukea EU:n komission vaatimaa asedirektiivin muutosta. Kun islamistiterroristit iskivät Pariisiin, EU:n komissio iski kostoksi kaikkien eurooppalaisten kimppuun. Se haluaisi lopettaa suurimman osan eurooppalaisten ampuma-harrastuksesta, mikä erityisesti Suomessa iskisi pahasti myös maanpuolustusta.

Komissio on perustellut vaatimuksiaan terrorismin torjunnalla, mutta sen kanssa esityksen pahimmilla kohdilla ei ole mitään yhtymäkohtaa. Terroristit eivät riehu eurooppalaisilta ampumaharrastajilta saaduilla aseilla - sen sijaan eräiden maiden hallitusten puuhia kannattaisi tutkailla.

Asedirektiiviesityksessä on pari asiallista kohtaa - kuten deaktivointimääräysten nostaminen kaikissa maissa asialliselle tasolle - mutta sen päävaatimukset on torjuttava. Se on niitä harvoja asioita, joissa istuva hallitus on ollut oikealla asialla.

Suomalaisessa mediassa on viime aikoina ilmestynyt useita AL:n pääkirjoituksen tapaisia vuodatuksia, Brysselin vaatimusten tueksi. Sanoisin ampumaharrastuksen vihaajien hävinneen väittelyn asia-argumenteilla, joten nyt pelataan hämärillä ja jopa valheellisilla mielikuvilla. Tällainen media ei ole luotettava, ja kaivaa omaa hautaansa.

AAMULEHTI 1.6.2012:

Puheenaihe: Suomen aseiden määrä laskettiin väärin ja perätön myytti lähti liikkeelle

Keskustelussa Hyvinkään ampumisesta ja muista joukkomurhista toistuu väite Suomen harvinaisen suuresta asemäärästä. Niitä väitetään olevan kolmanneksi eniten maailmassa. Tämä esitetään selityksenä tai peräti syynä veritekoihin. Väite on perätön, ja sen lähde tunnetaan.

Sveitsiläisessä tutkimuksessa Small Arms Survey 2007 vertailtiin siviileillä olevien, rekisteröityjen ampuma-aseiden määrää noin 30 maassa, sekä henkirikosten lukuisuutta suhteutettuna väkilukuun. Mukana oli valtioita kaikista maanosista, mutta kovin kattava tutkimus ei ollut.

Suomessa siviileillä oli ja on edelleen 1,6 miljoonaa rekisteröityä asetta. Sveitsiläiset kuitenkin arvioivat meillä olevan lisäksi 50 000–1 500 000 luvatonta asetta. Näistä noin puolet, 800 000 kappaletta, sveitsiläiset lisäsivät noin vain suomalaisten asevarastoon.

Tuloksena oli 2,4 miljoonaa asetta, ja väkilukuun suhteutettuna sillä pääsi kansainvälisessä tilastossa neljännelle sijalle, Yhdysvaltain, Jemenin ja Sveitsin jälkeen.

Nuo 800 000 asetta ovat pelkkää fiktiota.

Sisäministeriö korjasi Small Arms’n virheet tiedotteellaan samana päivänä 29.8.2007, kun tutkimus julkistettiin: ”Sisäasiainministeriö haluaa oikaista tänään julkisuudessa olleita sveitsiläistutkimuksen tietoja Suomessa ampuma-aserekisterissä olevien aseiden lukumäärästä. Sisäasiainministeriön ylläpitämässä ampuma-aserekisterissä on noin 1 620 000 ampuma-asetta. (---)

Ministeriö arvioi Suomessa olevan enintään kymmeniä tuhansia luvattomia ampuma-aseita. Sveitsiläistutkimuksessa käytetyllä laskutavalla saadaan tulokseksi yhteensä noin 32 luvallista ja luvatonta ampuma-asetta sataa asukasta kohden.”

Tiedotusvälineissä sisäasiainministeriön oikaisua ei juuri huomioitu. Marraskuussa 2007 uutisoitiin uudelleen: ”Tutkimus: Suomessa voi olla jopa 2,4 miljoonaa siviiliasetta” (Helsingin Sanomat 18.11.2007). Aivan kuin ministeriön oikaisua ei olisi koskaan tiedotusvälineille lähetetty.

Uutisessa sveitsiläisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Eric G. Bergman selitti: ”Käytimme tutkimuksessamme rekisteröimättömien aseiden määrästä ylimmän ja alimman lukuarvion keskiarvoa”. Näin he tekivät, ja loivat perättömän myytin aseistautuneesta Suomesta.

Myytti on elänyt mediassa viisi vuotta toimittajien tarkistamatta sen todenperäisyyttä. Sveitsiläistutkimuksen liitetaulukosta löytyy oikea tieto Suomen paikasta kansainvälisessä vertailussa. Siinä erottuu maaryhmä Itävalta, Kanada, Kreikka, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Suomi. Kaikissa on rekisteröityjä aseita 30–32 sataa asukasta kohti. Norja kuuluu samaan ryhmään, mutta se ei ollut tutkimuksessa mukana.

Suomi ei siis ole poikkeuksellisen aseistautunut maa, meillä ei ole ”kolmanneksi eniten aseita”, vaan kuulumme ryhmään vakaita läntisiä demokratioita, jossa on keskinkertaisesti aseita.

Ryhmän maista Suomessa tehdään henkirikoksia melko paljon, vuosittain 2–2,5 per 100 000 asukasta. Toisaalta Itävallan, Kreikan ja Saksan – tässä järjestyksessä – henkirikosluvut ovat EU:n pienimmät. Niiden suhdeluku on haarukassa 0,7–1,0. Kanada, Ranska ja Ruotsi ovat keskikastia.

Sveitsissä on melkein puolet enemmän tuliaseita kuin seitsikossa. Maan erikoisuus ovat yli 700 000 kodeissa patruunoineen säilytettävää armeijan rynnäkkökivääriä. Henkirikoksia siellä tehdään vielä vähemmän kuin Itävallassa. Suhdeluku on alle 0,7.

Näin kaatuu myös toinen suosittu myytti. Henkirikokset eivät korreloi asemäärien kanssa. Tämä varmistuu, kun otetaan lisää maita vertailuun. Intiassa ja Kiinassa on siviileillä vähiten ampuma-aseita koko maailmassa, mutta henkirikoksia niissä tehdään enemmän kuin Suomessa. Uudessa-Seelannissa on aseita lähes Suomen tapaan, mutta tappoja vain puolet. Venäjällä aseita on puolet, henkirikoksia 3–4 kertaa Suomen määrät.

Korrelaation puuttumisen todistavat myös aseet Suomen kodeissa. 670 000 suomalaisella on aselupa, ja yhdessä neljäsosassa kotitalouksista on luvallinen ampuma-ase. Sellaista käytetään vain yhdessä viidestoistaosassa henkirikoksia. Tästä ei voi suoraan laskea, kuinka paljon keskivertoväestöä vähemmän aseen omistajat tappavat; voihan puukolla lyöneellä olla myös haulikko.

On kuitenkin kiistatonta, että aseenomistajat syyllistyvät henkirikoksiin selvästi harvemmin, kuin kansalaiset keskimäärin.

Mikko Niskasaari

Kirjoittaja on vapaa oikeustoimittaja.