Alastonta syyttäjäkorruptiota

Valtakunnansyyttäjän nepotismijutussa syyttäjä on ottanut päätehtäväkseen varmistaa Matti Nissisen pysymisen virassaan. Juttua hoidetaan syytetyn ehdoilla.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kertoi oikeudenkäynnissä korkeimmassa oikeudessa, ettei huomannut toimineensa esteellisenä, kun tilasi koulutuspaketteja veljensä pääosin omistamalta firmalta. Ensin johtavana kihlakunnansyyttäjänä, sitten valtakunnansyyttäjänä:
”Jotenkin täysin vieras se ajatus, että jos olisin tämän käsittänyt, olisin siltikin toiminut samalla tavalla. Miksi olisi menetellyt ehdoin tahdoin rikolliseksi tietämälläni tavalla? En ole minkäänlaista tahallisuutta itsessäni havainnut”. 1)
Nissisen alaiset esteellisyyden havaitsivat, ja sen myös Nissiselle kertoivat, ilmeni esitutkinnassa. Poliisikuulustelussa todistajana kuultu apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske kertoi: ”Totesin Nissiselle, että asiasta pitäisi tehdä päätös ja että hän ei voi tehdä päätöstä asiasta, koska hän on esteellinen. Hän ei asiaa kiistänyt. Hän ymmärsi kyllä esteellisyytensä.”
Valtionsyyttäjä Jukka Rappe kertoi poliisille: ”Nostin esille kysymyksen siitä, oliko koulutuksen hankkiminen hänen sukulaisensa yhtiöltä asianmukaista ja liittyikö tähän kysymyksiä, joita olisi ollut hyvä ottaa huomioon”.
Valtionsyyttäjä, viraston hallintopäällikkö Christer Lundström kertoi; ”Menimme yhdessä, minä ja Kalske, valtakunnansyyttäjä Nissisen luo ja muistutimme Nissistä hankintamenettelystä ja siitä, että oliko soveliasta ylipäätänsä tehdä hankintoja hänen veljensä yritykseltä. Toteamastamme huolimatta, valtakunnansyyttäjä Nissinen pitäytyi siinä, että hänen hyväksi katsomansa koulutushankinta tehdään”. 2)
Syyttäjä, apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen nimesi haastehakemuksessaan kaikkiaan kymmenen henkilöä todistajiksi, myös nämä kolme herraa. Hakosen ensisijaisen syytteen mukaan Nissinen rikkoi virkavelvollisuuksiaan tahallaan, vaihtoehtoisen syytteen mukaan teko oli tuottamuksellinen.
Nissinen myönsi esitutkinnassa teon, mutta kiisti tahallisuuden. Seuraamusten kannalta näissä on iso ero.
Oikeudenkäynnin avainkysymys on siis kysymys tahallisuudesta, joten syyttäjä Hakonen luopui valmisteluistunnon jälkeen kaikista todistajista, jotka olisivat voineet todistaa Nissisen teon tahallisuudesta. Todistajiksi kutsuttiin vain valtakunnansyyttäjänviraston viestintäpäällikkö ja koulutusta myyneen firman asiakaspäällikkö.
Näin Kimmo Hakonen loi tilanteen, jossa kaikki tietävät Nissisen toimineen tahallisesti, mutta sitä ei pystytä oikeudessa osoittamaan.
On toki täysin absurdi tilanne, että maan ylin syyttäjä edes väittää, ettei ymmärtänyt olevansa esteellinen tilatessaan koulutusta veljensä omistamalta firmalta. Jokainen virkamies tässä maassa tietää, mikä tuossa tilanteessa on oikein, mikä väärin. Jos valtakunnansyyttäjä ei tiedä, hän ei ole virkaansa pätevä.
Tahallisuuden todistamisesta luopuminen on silti absurdia sekin.

Syytetyn ehdoilla

”Syytetyn ehdoilla” mennään, ihmetteli juristi Sakari Timonen:
”Ensi viikolla näemme kummallisen oikeudenkäynnin, jossa asia käsitellään kokonaan syytetyn ehdoilla. Syyttäjä on luopunut todistajien kuulemisesta, ja koska oikeudenkäynti on nykyisin suullinen, niin myöskään esitutkinta-aineistoa ei voi käyttää todisteena. Syytettä tukevat todisteet jäävät kokonaan käsittelemättä, niitä ei käytännössä ole edes olemassa. Jos syytetty tuomitaan, niin hänet voidaan tuomita vain siitä, mitä hän itse myöntää.” 3)
Hakosen menettelyä arvosteli ankarasti myös lainkäytön emeritusprofessori Jyrki Virolainen
”Olisiko syyttäjä Kimmo Hakonen kenties saanut jonkinaisen "vinkin" luopua mainittujen todistajien kuulemisesta KKO:lta, esimerkiksi tuomioistuimen esittelijän välityksellä? Tätä voidaan pohtia”, ihmetteli Virolainen.
Se onkin mielenkiintoinen ajatus. KKO painostaisi syyttäjää luopumaan tärkeimmistä todistajistaan. Toinenkin mahdollisuus oli Virolaisen mielessä: ”Asiaan on toki saattanut vaikuttaa myös Jorma Kalskeen ja valtionsyyttäjien haluttomuus saapua todistamaan esimiestään Matti Nissistä vastaan.” 4)

Miksi Hakonen kaatoi syytteensä?

Syyttäjä Kimmo Hakonen esitti valmistelukirjelmässä KKO:lle 11.10.2017: ”Tulkitsen vastaajan korkeimmalle oikeudelle 6.10.2017 antamaa vastausta niin, että vastaaja myöntää osallistuneensa esteellisenä kaikkien syytteessä tarkoitettujen hankinta-asioiden käsittelyyn. Jos näin on, luovun haastehakemuksessa nimettyjen todistajien kuulemisesta.” 5)
Hakonen kirjoittaa ”jos näin on” sen jälkeen, kun oli selvä, ”ettei näin ole”. Matti Nissinen uudisti valmisteluistunnossa jo esitutkinnassa esittämänsä väitteensä tahattomasta virheestä.
Kimmo Hakosen selitys ei siten ole uskottava, ei hän tyhmä ole.
Epäilyt painostuksen vaikutuksesta Hakonen ilmeisesti pyrki torjumaan todetessaan KKO:ssa toimittajille: ”Mulla on virkavuosia sen verran mittarissa, että ei mulla hermo varmaan petä kyllä”. 6)
Tässä kohden uskon Hakosta. Syyttäjä Kimmo Hakosen menettelyä ei selitä tyhmyys, eivätkä huonot hermot.
Virkavelvollisuuksien tahallisesta rikkomisesta voidaan tuomita pantavaksi viralta, tuottamuksellisesta rikkomisesta ei voida. Virkavelvollisuuksien rikkomisesta tosin tuomitaan hyvin harvoin virasta pois, mutta mahdollisuus sentään on. Sitä paitsi ylimmän syyttäjän saadessa tuomion tahallisesta nepotismista mahdollisuudet jatkaa uskottavasti virassaan ovat perin heikot.
Huomattakoon, ettei Hakonen vaadi Nissistä pantavaksi viralta. Luopuessaan avaintodistajistaan Hakonen vielä varmisti, ettei Nissistä tuomita virastaan pois.

Haen selityksen Hakosen menettelyyn syyttäjälaitoksen yleisestä korruptiosta.
Nissisen vuodesta 2010 johtaman valtakunnansyyttäjänviraston yhteiskunnallisesti merkittävimmäksi tehtäväksi on muodostunut poliisien ja syyttäjien virkarikosten tutkinnan estäminen. VKSV aktiivisesti tukee, suosii ja edistää esimerkiksi esitutkintapöytäkirjojen ja muiden todisteiden väärentämistä, ja kaikkea muuta mielivaltaa esitutkinnassa..
Näin on luotu poliisien ja syyttäjien toisilleen takaama syytesuoja, joka ei perustu lakiin, vaan rikokseen.
Matti Nissinen ei luonut tätä systeemiä, se syntyi jo ennen hänen valtakauttaan, mutta hän on sallinut korruption rehottaa kaikessa rauhassa. ”Valtakunnansyyttäjänvirasto on läpeensä korruptoitunut”, totesin Ylen Docventures-ohjelmassa 11.10.

Suomen Kuvalehti paljasti Nissisen nepotismin helmikuussa, ja koska muu media tarttui asiaan, ei sitä voitu hoitaa tavanomaisella maton alle lakaisulle. Ei varsinkaan, koska lehden toimittaja Pekka Anttila sai Nissisen tunnustamaan asiakkuutensa veljensä firmassa.
Nissisen nepotismi oli pakko päästää esitutkintaan, jonka poliisi näkyy vaihteeksi hoitaneen kunnolla. Häntä ei ole kuitenkaan haluttu jättää kokonaan syytesuojan ulkopuolelle.
Apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen ei voinut päättää olla syyttämättä, se olisi ollut liian läpinäkyvää jopa VKSV:n luottotoimittajille. Hän ei kehdannut jättää haastehakemuksestaan pois avaintodistajia, sekin olisi ollut liian läpinäkyvää.
Niinpä Kimmo Hakonen sabotoi oman syytteensä valmisteluistunnon jälkeen, luottaen julkisen kritiikin näin pysyvän hallinnassa. Hakonen päätti hoitaa kiusallisen tapauksen syytetyn ehdoilla.
Näin toimvat syyttäjät Suomessa, josta Transparency Internationalin hassunhauskat gallupintekijät eivät koskaan löydä korruptiota.

Miksi Nissinen teki kuin teki?

Palataanpa Nissisen kysymykseen: ”Miksi olisi menetellyt ehdoin tahdoin rikolliseksi tietämälläni tavalla?”
Ehkäpä Savon Sanomien Asta Tenhunen löysi vastauksen 1500-sivuisesta esitutkintapöytäkirjasta:
”Lähes kaikki Suomen syyttäjänvirastot ovat ostaneet konsulttiyrityksen johtamisvalmennusta, jonka perusideana on ollut johtajien kehittäminen pyytämällä palautetta ja miettimällä tunnuslause tai tavoitekortti omaan kehittymiseen.
Deep Leadin valmennuspalvelujen merkittävä puolestapuhuja oli valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen”.

LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA:

1) Helsingin Sanomat 15.11.2017: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005449195.html
2) Sitaatit https://yle.fi/uutiset/3-9887909
3) Sakari Timonen 12.11.2017 http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/11/12/syytetyn-ehd...
4) Jyrki Virolaisen Prosessioikeusblogi https://jyrkivirolainen-oikeus.blogspot.fi/
5) Yle 14.11.2017 https://yle.fi/uutiset/3-9930016
6) Yle 15.11.2017 https://yle.fi/uutiset/3-9931959
7) Savon Sanomat 12.11.2017 http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Hankintasotku-Seitsem%C3%A4n-syytt%C3...