Aselaki ei ole kaikille sama, havaitsi tammikuussa espoolainen nainen, joka setvi autotalliin varastoimaansa entisen miesystävänsä matka-arkkua, jota tämä oli tulossa hakemaan. Mies, liikemies D, oli tuomittu kavalluksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen, ja hän on ulosotossa. Nainen sai ulosottovirastolta ohjeen käydä tavarat läpi ennen luovuttamista, olisiko niissä jotain riittävän arvokasta ulosmitattavaksi.
Matka-arkusta löytyi pistooli, J.P.Sauer & Sohn Model 1913, kaliberi 7,65 br. Kooltaan luokkaa taskupistooli. Nainen arvasi aseen luvattomaksi, ja sellaiseksi se osoittautui, kun hän soitti Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen Espoon pääpoliisiasemalle. Nainen halusi aseen pois käsistään ja sopi tuovansa pistoolin heti laitokselle.
"Pistoolin vastaanottanut poliisimies totesi sen luvattomaksi, taskupistooliksi ja kun D:llä on vielä tuore vankeustuomio, niin hän ei siihen lupaa saa", nainen kertoo luovutustilaisuudesta. "Sitten poliisi kertoi olevan D:n päätettävissä, pannaanko pistooli huutokauppaan vai hävitettäväksi. Ihmettelin hänelle, että eikös laiton ase ole rikosjuttu. Konstaapeli vastasi: "Ei meillä näistä rikosjuttuja tehdä", nainen selosti heti tuoreeltaan, kovin hämmästyneenä.
Nainen soitti muutaman päivän päästä uudelleen poliisille tiedustellen, onko tosiaan luvattoman aseen omistajan oma asia päättää, pannanko ase huutokauppaan, vai hävitettäväksi.
"Nimenomaan, nimenomaan, konstaapeli vastasi", nainen kertoo.
Tiedustelin asiaa hoitavalta ylikonstaapeli Jukka Sarokselta neljä päivää myöhemmin, onko D:n pistoolista kirjattu rikosilmoitus.
"Asia on kesken. Keskustelen asiasta ensin D:n kanssa. Olen pyytänyt luovuttajaa antamaan D:lle kopion luovutustodistuksesta, siinä ovat yhteystietoni. Olen pyytänyt D:tä ottamaan yhteyttä. Voin vahvistaa, että kyseessä on luvaton ase, mutta se on luovutettu poliisille."
Luovuttaja ei kuitenkaan ollut D, vaan nainen jonka autotallissa matka-arkku oli. Rikoslain armosäädös ei siten voine koskea D:tä, vai kuinka?
"En ryhdy keskustelemaan sellaisten kanssa, joille asia ei kuulu. Keskustelen siitä D:n kanssa, jonka on väitetty olevan aseen omistaja", ärähti jo huomattavan kiihtynyt ylikonstaapeli Jukka Saros.
D ei kiistä, että ase on hänen. Tavaransa hakiessaan hän tiedusteli Saueria, "isoisän siantappopistoolia", kun huomasi sen puuttuvan. Tiedän, koska olin paikalla.
Parin viikon päästä tiedustelin uudelleen, onko pistoolista kirjattu rikosilmoitus. Ylikonstaapeli Jukka Saros oli entistä kiukkuisempi.
"Asia on meillä tutkinnassa, ja enempää en Teille kerro". Lupayksikkö ei tutki ampuma-aserikoksia, ne siirretään tutkijoille. Muutakin kautta varmistui, ettei pistoolista ollut edelleenkään, 1.2.2011 mennessä rikosilmoitusta kirjattu.
Yhteiskuntasuhteet
Ei ole uskottavaa, että Espoossa katsottaisiin yleisesti läpi sormien vanhat, luvattomat aseet. Tässä tapauksessa on epäilyttävää myös se, että Espoon poliisi sabotoi tehokkaasti D:n epäiltyjen rikosten tutkintaa. Ensimmäinen rikosilmoitus tehtiin jo vuonna 1999, mutta Espoon poliisi esti jutun selvittämisen pitkään. D:llä on niin sanottuja yhteiskuntasuhteita.
Rikosilmoituksen tehnyt nainen, yhtiökumppani, pyysi poliisia panemaan yhtiön omaisuuden takavarikkoon, koska hänen mielestään oli vaara, että D tyhjentää yhtiön. "Niin varmasti. Se on bisnesmies. Ei siitä ole hetken epäilystä", totesi ensimmäinen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Timo Seppälä ihaillen. Eikä tehnyt takavarikkoa, joten D siirsi yhtiön omaisuuden lähipiirilleen. Espoon poliisiin luottamuksensa menettänyt nainen nauhoitti puhelinkeskustensa poliisien kanssa; siksi lausunnot ovat edelleen todennettavissa.
Poliisin vastahangan vuoksi juttu saatiin vain osin tutkituksi, ja siitä osasta D sai vuonna 2009 ehdollisen vankeustuomion törkeästä kavalluksesta.
Vaikka talousrikosta tutkivat tai oikeammin sotkivat eri poliisimiehet kuin laitonta pistoolia, on vaikea sivuuttaa sitä, että sama mies saa samalla poliisilaitoksella erityiskohtelun myös ampuma-aserikoksessa.
POLIISIN LUULO VEI ASEET
Seppo oli viime elokuun lopulla menossa Helsingin Sörnäisten Kalasatamaan, tapamaan vanhaa kaveriaan tämän troolarille ja sen jälkeen juhliin. Kaverille hänellä oli viemisenään metsästysveitsi, syntymäpäivälahjaksi.
Liikkeellä oltiin autolla, jota kaverin poika ajoi. Matkalla oli poliisin katusulku, johon miehet ajoivat tyynesti. Mitäpä he liikenneratsiasta, auto oli priimakunnossa ja miehet selvin päin. Poliisi puhallutti kuljettajan, ja tarkasti ajokortin. Poikkeuksellisesti paperit vaadittiin myös matkustajalta. Seppo N alkoi kaivaa lompakkoa povitaskustaan, jolloin poliisi huomasi siellä olevan veitsen nahkatupen.
"Mikä siellä on, poliisi kysyi ja alkoi repiä veistä taskustani", Seppo kertoo. Molemmat komennettiin ulos autosta, heille tehtiin ruumiintarkastus ja Maija-partio vei miehet Kisahallin putkaan, jossa he joutuivat viettämään yönsä. Autosta takavarikoitiin työkaluja ja pesäpallomaila, ja Sepolta veitsi.
Sörnäisten teollisuusalueella on Bandidos MC:n kerhohuoneisto. Siellä oli tuona iltana juhlat, ja poliisi oli järjestänyt omat juhlamenonsa laajalla alueella sen ympäristössä.
Aamulla miehet päästettiin pois ja heille palautettiin tavarat, myös työkalut, pesäpallomaila sekä Sepon metsästysveitsi, josta koko kalabaliikki alkoi. Poliisi ei ole edes väittänyt, että veitsen kuljettaminen autossa olisi vastoin järjestyslakia, ja vaikea sellaista olisikin väittää. Työkaluista poliisi kirjasi "muu tutkinta", joka lopetettiin kaikessa hiljaisuudessa.
Pari kuukautta putkayön jälkeen Seppo sai Helsingin poliisilaitoksen lupayksiköltä ilmoituksen, että hänen aselupansa on väliaikaisesti peruutettu ja aseet vaadittiin tuomaan poliisilaitokselle "ensi tilassa tai viimeistään" 10 vuorokauden sisällä.
Kirjeeseen sisältyi myös selvityspyyntö, jossa lupien peruuttamisen syyksi ilmoitettiin kiinniotto Kalasatamassa.
Nuhteeton virkamies
Seppo on 50-vuotias Helsingin kaupungin virkamies. Kiinniottohetkellä hän oli selvä, puku päällä - ei kovin ilmeinen tapaus menossa moottoripyöräkerholle järjestämään tappelun. Hän on harrastanut ammuntaa aktiivisesti 20 vuotta, toiminut myös ammunnan kouluttajana, mistä hänellä oli esittää todisteet. Poliisin tietojärjestelmästä 29.10.2010 saamansa otteen mukaan hän on ollut kerran epäiltynä liikennerikkomuksesta, tutkinta päätetty. Lisäksi mainitaan Kalasataman tapaus, "muu tutkinta", jossa oli jo merkintä "tutkinta päätetty". Tilillä ei ole edes epäiltyä, saati tuomittua rikosta.
Kaikesta tästä Seppo toimitti selvityksensä liitteenä todisteet poliisille. Poliisi vastasi lupayksikön komisarion 19.1.2011 allekirjoittamalla päätöksellä peruuttaa aseluvat. Perustelut ovat kokonaisuudessaan tässä:
"[Seppo] on osaisena asiassa 28.8.2010 muussa tutkinnassa sekä poliisilakiperusteiseen kiinniottoon, jonka mukaan henkilöautosta [XX] on otettu poliisin haltuun pesäpallomaila ja työkaluja. Lisäksi autossa matkustajana olleen [Seppo] hallusta tavattiin Rambo 3-merkkinen taisteluveitsi. Oman kertomansa mukaan [Seppo] ei ollut menossa Bandidos MC:n juhliin. On syytä olettaa, että [Seppo] vaarantaa Bandidos MC:n juhlien yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Edellä mainitulla perusteella, poliisi katsoo, että [Seppo] on toiminut ampuma-aselain 67 § 2/4 nojalla moitittavasti".
Lainkohta viittaa moitittaviin elämäntapoihin.
"Muu tutkinta" koski pojan työkaluja, joista tutkinta oli siis lopetettu aiheettomana, minkä komisario salasi. Itse asiassa komisario esitti perättömän väitteen, sillä ei voi olla osallisena tutkinnassa, jota ei ole.
Asiakirjoissa ei ole mitään, joka osoittaisi Sepon olleen menossa Bandidosien juhliin, eikä toisaalta kuulu poliisille, vaikka olisi ollutkin. Ainoa mikä asiakirjoista löytyy, on ilmeisen aiheeton kiinniotto ja putkayö. Sekä poliisin luulo.
Sepon valitus on Helsingin hallinto-oikeudessa. Tätä kirjoitettaessa ei poliisin vastaus siihen ollut vielä oikeudelle saapunut.
KOMMENTTI: POLIISIN MIELIVALTA ON VAKAVA UHKA
Voisin ymmärtää, jos poliisi haluaisi painaa villaisella ihmisten kaapeissa pyöriviä "isoisän siantappopistooleita". Voisi riittää, että ne saadaan kirjoihin ja kansiin, tai luovutetaan poliisille. Ei ole itsetarkoitus nostaa mahdollisimman paljon syytteitä muuten nuhteettomia kansalaisia vastaan, jotka eivät ole isoisän pyssyllä mitään vahinkoa tehneet, eivätkä vaaraa aiheuttaneet.
Sen pitää koskea kuitenkin kaikkia kansalaisia, sekä Espoossa, että koko maassa. Esimerkiksi Helsingissä poliisi on tehnyt pikapikaa rikosilmoituksen jopa aseesta, jonka määräaikainen lupa on äskettäin päässyt vanhenemaan, vaikka omistaja on poliisille aseesta ilmoittanut. Poliisi ei siis ole kunnioittanut edes lain armosäädöstä ja tällaiseen on lähtenyt mukaan myös syyttäjiä, nostamalla täysin perusteettomia syytteitä.
Ei tunnu tasapuoliselta, ettei naapuripoliisilaitoksella kirjata rikosilmoitusta edes taatusti laittomasta aseesta, varsinkin kun motiiviksi on syytä epäillä hyviä "yhteiskuntasuhteita".
Epätasa-arvoisuutta alleviivaa "Sepon" tapaus. Poliisi näki ilmeisesti kristallipallosta hänen olleen menossa Bandidos MC:n juhliin tappelemaan. Sepon luvat peruuttanut komisario peruutti edellisenä päivänä aseluvat myös neljältä muulta mieheltä, tällaisella perusteella:
"[NN] on keskusrikospoliisin tietojen mukaan jäsen Hells Angels MC Nomads Finland -jengissä. Keskusrikospoliisin mukaan se on luokiteltu rikolliseksi moottoripyöräjengiksi."
Kaikilla on nuhteeton tausta, yksi näistäkin miehistä on Helsingin kaupungin virkamies.
Tietääkseni yhtään MC-kerhoa ei tuomioistuin ole rikollisryhmäksi määritellyt; kokonaan toinen asia on, että monen kerhon useampikin jäsen on rikoksista tuomittu. Lain keskeinen periaate kuitenkin on, että ihminen on rikosvastuussa omista, ei toisen teoista.
Seppo on käynyt ampumassa helsinkiläisellä radalla, jolla on käynyt myös erään MC-kerhon jäseniä. Seikka, joka ei ole millään tavalla Sepon vika, eikä ansio. On syytä epäillä, että tämä on todellinen syy hänen lupiensa peruuttamiseen.
Poliisi on omaksunut MC-kerhoihin jatkuvan häirinnän taktiikan. Tähän kuuluu myös, että kerhoihin kuulumattomat sivulliset ja kerholaisten kaverit joutuvat poliisin painostuksen kohteeksi. Näin voidaan tehdä TV:n amerikkalaisissa poliisisarjoissa, mutta Suomen laista sille ei löydy oikeutusta.
Poliisi on ryhtynyt tulkitsemaan aselaissa olevaa viittausta "elämäntapoihin" niin, että aseluvat voidaan peruuttaa, vaikka luvanhaltijan elämäntavat olisivat moitteettomat. Riittää, että hänellä on tuttava, jonka elämäntapojen moitittavuudesta riittää poliisin todistamaton väite. Jos tällaista hulttioitumista katsotaan läpi sormien, ei poliisin mielivallalta ole kukaan turvassa.
Kokonaisuus julkaistu: ASE -lehti 2/2011