Mikko Niskasaari

Helsingin Sanomat on kääntänyt vallan vahtikoiran roolin päälaelleen: se vahtii muita toimittajia vallanpitäjien puolesta ja mustamaalaa kaikkia, jotka epäilevät näitä.

Poliisi on Suomessa suosittu, mutta ei niin suosittu kuin propaganda julistaa. Yli kolmannes epäilee poliisia epärehelliseksi.

Verkkolehti Long Playn nostettua julkisuuteen poliisin harjoittaman etnisen profiloinnin ja poliisikunnan suljetun facebook-ryhmän rasistiset puheet, on oikea hetki vilkaista, kuinka suuri suomalaisten luottamus poliisin todellisuudessa on.

Julkisen sanan neuvostolla näyttäisi olevan eri linja riippuen siitä, edistääkö median Aarnio-kirjoittelu syyttäjien asiaa vai toimiiko se syyttäjiä vastaan.

Poliisien ja syyttäjien tärkein tehtävä on estää poliisien ja syyttäjien virkarikosten tutkinta. Sen vahvisti tällä kertaa esitys poliisin haalarikameroista.

Poliisihallitus on kiinnostunut haalarikameroista, joiden käyttöä sen asettama työryhmä on selvitellyt. Haalarikameroita ovat kokeilleet Helsingin poliisilaitoksen virkapukuiset, ja poliisin mukaan kokemukset ovat hyviä.

Kepu menetti kannatuksestaan melkein viidenneksen, perusuomalaiset puolet, vihreät saivat puolet lisää. Se on vaalien päätulos.

Kokoomus on kuntavaalien suurin puolue (20,7 %) vaikka kärsi tappion, mutta oleellisempia olivat vaaleissa näkyvät poliittisen kentän muutokset.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen jäi kiinni nepotismista, mutta luottotoimittajat Helsingin Sanomissa ovat yhä uskollisia ja KRP taputtelee tekoa olemattomaksi.

Poliisivaltio ei tule kertarysäyksellä. Se tulee vähitellen pieninä lakimuutoksina, joita kaikkia kaupitellaan viattomina.

Eduskunnalle annettu poliisilain muutosesitys avaisi poliisille vapaan oikeuden tehdä kotietsintä kenen tahansa luona, jolla on lupa ampuma-aseeseen. On tarkkaan harkittua, että vapaa pääsy koteihin yritetään muiluttaa läpi poliisilain muutoksella, vaikka säädökset kotietsinnän edellytyksistä ovat pakkokeinolaissa.

Suomi on tuomittu ihmisoikeusrikkomuksista useammin, kuin muut pohjoismaat yhteensä. Sananvapaustuomioiden määrä on poikkeuksellisen suuri.

Vuoden 2015 loppuun mennessä Suomi oli saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) 138 tuomiota erilaisista ihmisoikeusrikkomuksista. Muilla neljällä Pohjoismailla niitä oli yhteensä vain 111 kappaletta, kertoo EIT:n tilasto. 1)

Kunnianloukkauksesta tuomittiin vankeutta, koska loukattu on tuomarin mielestä yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa. Laki ei sellaista perustetta tunne.