JSN on ryhtynyt totuuskomissioksi asioissa, joissa sillä ei ole mitään kompetenssia. Tämä on tuottanut jo ainakin kolme fiaskoa yksin tänä vuonna.
Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi Kainuun Sanomille langettavan päätöksen artikkelista, joka kertoi joulun vietosta muslimimiehen ja kristityn naisen perustamassa perheessä. JSN:n mukaan artikkelissa mainittiin: ”Koraanin mukaan muslimi voi naida muslimin, kristityn tai juutalaisen. He kaikki ovat ”People of the Book”, eli kirjaan uskovia”. 1)
Joku, jonka suhde asiaan ei JSN:n päätöksestä ilmene, oli vaatinut lehdeltä oikaisua, ja kun sitä ei julkaistu, kanteli JSN:oon. Kantelijan väitteen mukaan vain muslimimies voi avioitua muunuskoisen kanssa, musliminainen ei. JSN katsoi lehden jättäneen olennaisen virheen korjaamatta. Nämä ovat perustelut:
"Kainuun Sanomat julkaisi jutun, jossa väitettiin, että muslimi voi avioitua muslimin, juutalaisen tai kristityn kanssa. Oikea tieto on, että näin voi toimia vain muslimimies. Lehti ei pyynnöistä huolimatta korjannut virhettä, koska ei pitänyt sitä olennaisena asiavirheenä. Lehti ei liioin halunnut oikaista virhettä, koska jutun julkaisemisesta oli kulunut jo niin pitkä aika, etteivät lukijat olisi osanneet liittää korjausta oikeaan asiayhteyteen. Maailmassa on noin puolitoista miljardia islaminuskoista ihmistä, joiden elämää Koraanin laki koskee. Muslimeilla on eri säännöt avioitumisesta miehille ja naisille, ja tämän keskeisen asian lehti jätti korjaamatta. Julkisen sanan neuvoston mielestä kysymyksessä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt oikaista heti, kun toimitus sai siitä tiedon."
Facebook-sivulla "Pressiklubi" julkaisi 27.8.2014 Janne Zareff Kainuun Sanomille lähettämänsä oikaisuvaatimuksen, ja uhkasi kannella JSN:lle, ellei oikaisua julkaista. Zareff perusteli:
"Kainuun Sanomien julkaisemassa päätöksessä ei millään tapaa huomioida sitä, että maailman puolentoista miljardin muslimin joukossa on suuri määrä erilaisia käytäntöjä, vaan tieto esitetään ehdottomana ja kattavana. Koska monet musliminaiset ovat Suomessakin avioituneet ei-muslimien kanssa ja saaneet tälle yhteisönsä tuen, on päätöksessä esitetty väite ilmeisen paikkansapitämätön. Päätöksessä myös annetaan selkeästi ymmärtää, että oppi siitä, että vain muslimimies voi avioitua ei-muslimin kanssa olisi peräisin Koraanista. Tällaista opetusta Koraanista ei kuitenkaan löydy, joten myös näiltä osin Kainuun Sanomien julkaisema Julkisen Sanan Neuvoston päätös on virheellinen. Lopuksi pyydän korjaamaan JSN:n päätöksessä esitetyn väitteen, että Kainuun Sanomat olisi julkaissut edellä mainituista asioista virheellistä tietoa."
Tiedossani ei ole kumpi on oikeassa, Zareff vai JSN. Olennaista on, ettei JSN:n päätöksessä ole viitettäkään siitä, miten asian ratkaisseet Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Timo Huovinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Lauri Karppi, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Heikki Vento ovat päätyneet omaksumaansa väitteeseen. He väittävät tietävänsä totuuden, mutta eivät kerro mihin se perustuu. Toki väite on sama kuin tuntemattoman kantelijan väite, mutta sehän ei kerro väitteen totuudellisuudesta sitä eikä tätä. Jos JSN väittää lehdessä olevan virheen, se on pysyttävä väitteensä todentamaan.
Koska JSN:n päätöksessä on tikun nokkaan nostettu lehden maininta "Koraanin mukaan ---" lienee lupa olettaa, että JSN:n jäsenet uskovat tietävänsä Koraanin sisällön paremmin kuin KS:n haastattelema muslimi. Näin arvioi päätöstä myös Janne Zareff.
Sillä ei itse asiassa edes ole väliä, mitä Koraaniin on asiasta kirjattu. Kristittyjen Raamattu, erityisesti Mooseksen kirjat sisältävät vaikuttavan kokoelman ehdottomia määräyksiä silpoa, murjoa ja tappaa kostoksi erilaisista rötöksistä, joista toisen vaimon klähmiminen on niitä raskaimpia.
Jos lehdessä, joka onnettomuudekseen on sitoutunut JSN:oon, julkaistaan artikkeli jonka mukaan kristinuskon periaatteisiin kuuluvat kivitykset, raajojen irti hakkaamiset ja kaulojen katkomiset mitä vähäisimmistä syistä, ja jos joku vaatii asiasta oikaisua, joka jätetään julkaisematta, mistä kannellaan JSN:lle, niin mikä on sen tuomio? Riittääkö vapauttavaan päätökseen nippu valokopioita Mooseksen kirjoista, vai vaikuttaisiko asiaan faktinen tilanne?
"Nää niitä hasardihommia on" lauloi Mikko Alatalo, kuin olisi JSN:n päätöksiä lukenut. On täyttä hasardia mennä väittämään ainoaksi oikeaksi totuudeksi juuri mitään minkään suuren uskonnon käytännöistä. Janne Zareff on paljon uskottavampi todetessaan "maailman puolentoista miljardin muslimin joukossa on suuri määrä erilaisia käytäntöjä:" Jos pikkuisenkaan vilkuilee sanomalehtien uutissivuja, niin huomaa tuon pätevän lukemattomiin muihinkin asioihin, kuin avioitumissääntöihin.
Lisäksi: jos musliminainen menee Suomessa naimisiin ihan minkä uskoisen tai uskonnottoman kanssa tahansa, Suomen laki sanoo "totta Mooses", ja tämä pitäisi jopa JSN:n jäsenten ymmärtää.
Terra incognita: rikosoikeus
Huhtikuussa JSN antoi langettavan päätöksen Länsi-Saimaalle. 2) Lehti oli käsitellyt yksityistä edunvalvojaa, josta joku kansalainen oli tehnyt useita rikosilmoituksia. Syyttäjä oli päättänyt rajoittaa esitutkintaa. Sievistelevä termi tarkoittaa, että esitutkinta jätetään tekemättä. Se ei ole kannaotto siihen onko rikos tapahtunut, vai ei, vaikka sellaiseksi JSN yritti päätöksen myöhemmin vääristellä.
Edunvalvojan nimeä ei kerrottu, mutta JSN katsoi hänen olevan tunnistettavissa, mitä pidettiin perusteettomana. Tämä ratkaisu itsessään voi hyvinkin olla oikea, mutta JSN ryyditti sitä vaarallisen virheellisillä perusteilla:
”Esitutkinta oli aloitettu ulkopuolisen ilmoituksen perusteella – ei viranomaisen aloitteesta. Tästä syystä toimituksen olisi tullut erityisen tarkasti selvittää ennen uutisointia, oliko ilmoituksen tekijällä mahdollisesti ollut vahingoittamistarkoitus. --- Rikosilmoitus ei johtanut keskeytettyä esitutkintaa pidemmälle, joten tältä osin kantelija ei ollut syyllistynyt lainvastaiseen tekoon.” Perustelut ovat täyttä roskaa näistä syistä:
1. Ei ole mitään merkitystä, onko esitutkinta aloitettu viranomaisen vai yksityisen ilmoituksen perusteella. Molemmat tekevät perusteltuja, ja perusteettomia rikosilmoituksia.
2. Myös viranomaisen tekemällä rikosilmoituksella voi olla ja usein on vahingoittamistarkoitus. Samoin päätös olla tutkimatta voi johtua epäasiallisista, jopa rikollisista syistä. Sillä voidaan esimerkiksi kostaa kansalaiselle, jolla on "vääriä" mielipiteitä. 3)
3. Karkein virhe on väittää syyttäjän päätöksen osoittavan ”kantelija ei ollut syyllistynyt lainvastaiseen tekoon”. Vuosittain tuhansia rikoksia jätetään tutkimatta sillä perusteella, että seurauksena olisi enintään sakkoa, kuten enemmistössä rikoksista on. Niissä syyttäjä toteaa rikoksen tapahtuneen, mutta ei puutu siihen.
Tämä on yksittäistapauksessa usein aivan laillista. Sen laajasta käytöstä on kuitenkin seurannut, että samanlaisesta rikoksesta A joutuu syytteeseen, B:n tekoa ei edes tutkita. Yhdenvertaisuus lain edessä on murtunut. Oikeusvaltion kriisi korostaa toimittajien tehtävää nostaa esille väärinkäytöksiä, joita viranomaiset eri syistä lakaisevat maton alle. Toimittajia pitää kannustaa tähän perustehtäväänsä vallan vahtikoirina. Täydellistä ammattitaidon puutetta osoittavassa päätöksessään JSN:n pyrki rajoittamaan vallan vartiointia, sitomaan toimittajat viranomaisten näkemyksiin. Järkyttävästä linjauksesta ovat vastuussa Risto Uimonen (pj), Timo Huovinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Anssi Halmesvirta, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.
Korvavalo, tuo näppärä hoito
Samanlainen asetelma kuin edellä, langettava päätös voi olla perusteltu mutta osa perusteluista pelkkää voodoota, on paljon puhuttanut Suomen Kuvalehden ja korvavalon tapaus. 4) Lehti julkaisi tiedetoimittajan poleemisen artikkelin, jossa kiistettiin täysin Valkee-korvavalon toimivuus kaamosmasennuksen hoidossa. Valkeen edustajaa ei oltu haastateltu artikkelissa. Valkee lähetti toimitukselle vastineen, jonka sisällöstä neuvoteltiin, mutta yhtiön omaa kannanottoa ei lopulta julkaistu.
Kantelija valitti laveasti lehden siteeranneen tutkimustuloksia väärin ja niin edelleen. Kantelija valitti myös, ettei vastinetta julkaistu. JSN antoi Suomen Kuvalehdelle langettavan päätöksen, viitaten kahteen journalistin ohjeiden kohtaan:
"JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä."
"JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa."
JSN katsoi Valkeen joutuneen artikkelissa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ja siksi "kantelijalle syntyi neuvoston mielestä oikeus omaan kannanottoon". Tämä on hyväksyttävää. Samanaikainen kuuleminen on tärkeää, ja ainakin jälkeenpäin tulee antaa tilaa omalle kannanotolle. Tässä mediat pihtailevat vähän turhan paljon.
Jos JSN:n päätös ja perustelut olisivat olleet siinä, niin hyvä. Päätöstä perusteltiin kuitenkin myös huuhaalla: "[Y]rityksen valmistaman ja markkinoiman laitteen teho kiistettiin jutussa täysin. Lisäksi juttu alkoi asenteellisuuteen viittaavalla maininnalla Skepsis ry:n Huuhaa-palkinnosta. --- Asiantuntijoiden käsitykset ja tulkinnat kirkasvalokuuloketta koskevista tutkimuksista ovat hyvin ristiriitaisia ja asiassa etsitään vielä lopullista totuutta."
Moite Skepsis-viittauksesta on tökerö, outo ja asiaankuulumaton, mutta ennen kaikkea: mistähän roskiksesta Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Lauri Karppi, Veera Ristikartano, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Valkama dyykkasivat tuon viimeisen väitteensä?
Lähteitä ja lisätietoja:
1) JSN:n 20.8.2014 antama päätös 5471/SL/14
2) JSN:n 23.4.2014 antama päätös 5383/SL/13
3) Syyttäjän poliittisista motiiveista, kts. esimerkiksi Länsi-Suomen syyttäjävirasto 6.3.3014, päätös 14/387, asianro 14/1716. Kommentit http://www.mikkoniskasaari.fi/node/181
4) JSN:n 18.6.2014 antama päätös 5447/AL/14